perjantai 16. marraskuuta 2012

HAASTE!

And that's who I am - haaste.

1. Valitse TÄÄLTÄ sinua parhaiten kuvaavia kuvia.
2. Liitä kuvat blogiisi.
3. Selitä, miksi valitsit kuvan.
4. Kerro blogissa keneltä sait haasteen.
5. Haasta 6 bloggaajaa.

Mä en muista mistä tää on ees liikkeelle lähteny, mut mä aina toivon jotai  ku kello näyttää 11.11.

Mä uskon ihmeisii, mitä muuta siitä vois kertookkaa?

Joskus mä esitän et mä oon vahvana vaikka mä en ois. Mä harvemmin näytän mun herkkää puolta kenellekkää.

Mä oon onnellinen, maailman onnellisin. Mul on Mikke ja se on mulle kaikki kaikes ja tekee must onnellisen <3

Mä luulen, että mullekkii on se oikee jossaa tuolla mut se tulee ku on tullaksee :)

Kirjotan päiväkirjaa, ja oon kirjottanu ihan pienestä asti, niit on kiva lukee aina välil jotaa tosi vanhoi tekstei :)

Mä oon yksinhuoltaja ja ylpee siitä :)

Joskus mä haluisin pelastaa jonku hengen.

Olen suomalainen? :D

Mul on pähkinän väriset silmät.

Mä joskus otan asiat turhan vakavast vaikka ei ees tartteis.

Mä uskon et kaikel on tarkotus. Se ei välttämättä heti tunnu siltä jos jotaa pahaa/hyvää tapahtuu mut se tarkotus tulee jossaa kohtii sun elämää vastaa.

Mä annan aika helposti anteeks, mä en oo pitkävihanen ollenkaa.

Joskus mä kaipaan vanhoi aikoi ja haluisin joskus aina palata taaksepäi :)

Mun äiti on mulle kaikki kaikes.

... ja mun veli on mulle kaikki kaikes. Tai oikeestaa mun siis kaikki sisarukset :D

Mä oisin jo ihan valmis et ois joulu, mä haluun jouluruakaa ja  se tunnelma mikä silloin on :))

Mä unelmoin koko aika jostain.

tää taiskii tulla jossaa kohtii o.O mut joo, mä aina/yleensä sanon et mul on kaikki  hyvin vaikka mul  ei ois

Mä en luovuta, en ennen enkä nyt enkä koskaa.

Mul on välil kauhee hellyyden kaipaus.

Mulle iski iho ongelmat raskauden aikana. Ja mä niin haluisin nyt päästä noista eroon.

Yleensä jos mul menee huonost mä mietin just tota että jollaa on isompiikii ongelmii joten mitä mä itken sellasta pientä ongelmaa.
ja viimitteeks:
I LOVE MY MY SON <3
and that's who I am.

Haastan:
1. Arina 
2. EevaMaria 
3. Essi
4. Riikka
5. Natalie
6. Syvi

2 kommenttia:

  1. Täss oon lukenu taakse päin niin mieleen juolahti yks juttu.
    Miksi se sectio oli nii kauhee?....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tykkää leikkauksista sitte yhtään ! Ja se sectio itessää ei ollu niin hirveä mut se toipuminen oli.
      Mua tavallaa pelotti siellä leikkaussalissa kaikki mm. loppuuko puudutus kesken kaiken ( loppuhan se niillä loppumetreillä ku oltii hakasia laittamassa ja kaks laittamatta ja se sattu aivan jumalattomasti !! sanoin lääkärille ja se sano et kaks on laittamatta ja sano että mitä nopeemmin ne saadaa laitettuu ni mä pääsen mun pikkusen luo nopeemmi jos ei tarttee pistää lisää puudutetta joten mä kärsin sen takii että mä pääsen tapaamaa mun pikkuprinssin <3) se että mulla oli pakko olla se hengitysjuttu mun naamalla vaikka en ois halunnu, se että siel oli niin kova vilinä ja vilse et mä luulin tyylii kuolevani jne.
      Ja mä jotenki tunsin itteni epäonnistuneeks ku jouduttii leikkaamaa vaikkei se mun vika ollukkaa mut silti tuli jotenki tosi paha olo siitä ku ei voinu ees ekaa vaippaa vauvalta vaihtamaa :(
      Mut loppujenlopuks mä oon elossa ja mul on ''pieni'' prinssi nukkumassa tuolla ja oon onnelline :)

      Poista