Oon nyt tuijotellu varmaa puoltuntii pelkkää tyhjää ja miettin haluunko kirjottaa täst tai siis ylipäätänsäkkii tunneasioist. En oo vielkää ihan varma haluunko julkasta tät mut kirjotan sen kumminki ja mietin myöhemmin. Ehkä en kirjota tunneasioist yhtää mitää yleensäkkää koska en haluu et tietyt ihmiset alkaa jauhaamaa siitä, mut toisaalt so what, mun elämä, mun blogi, mun sanat.
Yksinkö?
Ehkä puoliks.
Yksin, olo tuntuu et oon koko aika yksin, ilman ketää.
- tarkotan sillä sitä, et oon kotona Mikenkaa ja kukaa ei pidä yhteyttä, ei kysele kuulumisii, jos tarviin pientä apuu jossai se tuntuu niille niin suurelt asialt ja ei voi auttaa, jos pyydän vaikka kaupunkii kahville jne, kukaa ei pääse/jaksa <- ystävät?
Perheenkaa tuntuu et oon puoliks yksin.
- Pietää paljo yhteyttä ja käyn tosi usein siällä mut silti mun pitää hyväksyy se tosiasia et ne ei oo mun ystävii.
Muistan hyvin ku Mikke synty ja kummast kaikki halus kahville. Johtuks se siitä et '' ihana vauva '' vai siitä et mitä mulle kuuluu?
Koht on vuos kulunu siitä ja ketää ei näytä kyselevän kahville tai minnee muuallekkaa, paitsi yhtä ihmist kiinnostaa kummatki ja se ite tietää ketä mä tarkotan.
Ja sit jos joku nyt tulee meille kahville, mikä on kylläkii tosi harvinaist, tuntuu et ne tulee vaa kattoo Mikkee ja miä en kiinnosta yhtää.
Mut sit kaikki aina kirjottaa aina kaikkii hyvii asioit ja joo myönnän oon yks niistä, koska en välttämättä haluu et kaikki aattelee et oon surkee äitinä jos kirjotan välil mitä minust oikeesti tuntuu. Ja jos itken, tekeeks se minust huonoo äitii? Jos mul sattuu olemaa huono päivä, tekeeks se minust huonoo äitii? Jos käyn ulkoon (baaris) jne, tekeeks se minust huonoo äitii? Jos kasvatan mun lapsen yksin, tekeeks se minust huonoo äitii? Jos välil en vaa jaksa, tekeeks se minust huonoo äitii?
Joskus tuntuu, et oon huono äiti, koska kukaa ei ikinä/ koskaa oo kehu minuu äitinä. Vaikka tiiän et oon paras mahollinen äiti mun omalle lapselle.
Jokainen äiti on paras äiti omalle lapsellee.
Kerran baaris sattu yks tapaus, ku yks mies tuli sanomaa mulle etten sais olla baaris, (en tunne tai tiiä vieläkää kuka se oli ) mut seki oli sen takii koska oon yksinhuoltaja. Mun pitäs kuulemma olla koko aika mun lapsenkaa enkä sais pitää hauskaa? Kysyin sit et no mites yhteishuoltajat, saaks ne pitää hauskaa ja käyä baaris? Kuulemma saa. Mikä sitte tekee yksinhuoltajast huonomman ku yhteishuoltaja? Se että se lapsi kasvaa ilman toista osapuolta?
Tuskimpa.