Kiva huomata että jotkut vielä lukevat blogia ! Saa lisää inspiraatiota kirjottamiseen :)

Muutamaan kysymykseen vastaus:

Miten teillä vietettiin joulua ja uutta vuotta? Miten olet jaksellut nyt lapsen kanssa kun selvästi hankala kausi menossa? Saatko apua hoidossa jos sitä tarvitset? Näetkö kavereita usein, että on oman ikäistäkin juttu seuraa? 

Meillä vietettiin joulua ihan ''perinteiseen'' tapaan. Aamulla kun herättiin mentiin mun äidin isälle aamupuurolle naapuri taloon ja siitä mentiin mun isäpuolelle koko perheen voimin.

Siellä syötiin ja odoteltiin ''lisä'' vieraita. Paikalle tuli Tiipe, mummo, Petri ja Otto.

Pikkusisarukset ootteli pukkia niin malttamattomina että hyvä että pysyi housuissaan. 

Lopulta pukki koputti oveen ja lauloimme pukille kunnes alkoi lahjojen jako.

Mikke oli ihan ihmeissään mut silti oli innoissaan ottamassa myös muiden lahjat vastaan. :)

Lahjoista otan kuvat sitten myöhemmin.

Uusivuosi alkoi sillä että mun pikkusisarukset tuli hoitoon ja samalla alakerran naapurinlapsi tuli meille leikkimää :)

Myöhemmin mun isäpuoli tuli hakemaan muksut ja heitti minut Saralle ja siellä vähän aloteltii ja mentiin kaupunkii kaverinkaverin kämpille ja silloin seuraa liitty Kaisa ja Sade.

Kaupungissa aloteltii vähä lisempää ja siirryttii vpk-talolle juomaa muidenkaa ketä siällä oli ja ammuttii raketit. Matkalla sinne me ''blondit'' haluttii ampuu raketti ja ku ei oo lunta ni minnes muuallekkaa me se tungetaa ku ruohikonmultakasaa ja ei tullu mieleekää että se sinne jumii jäis ja räjähtäis maassa, hups. Vpk-talol meininki oli vähän sama että joutu siin koko aika pelätä milloin raketti osuu päähän, näin ei onneks kuitenkaan käynyt.

Sieltä suunnattii Amarilloon ja siitähän se ilta sitte käyntiin lähtikin. Hauskaa oli ja seura oli parasta !

Seuraavan aamun hain mun rakkauden hoidosta ja oli ihana vaa makailla murunkaa<3

Hermojahan toi koettelee mut periks ei anneta ennenku sydänkäyrä on suora. En haluu että Mikest tulee semmoi joka sit myöhemmin luulee saavansa tehä ihan mitä vaan joten helpottaa ajatus että jonain päivänä se on ohi :D Mut osaa se silti enkelikii olla<3

Kyl mä apuu saan aina välil, riippuu tietenkii onks ihmiset töissä tai jotai mut siis kyl itteni mielest aikaajoin saan tosi paljo apuu. Yleensä jos Mikke vaa huutaa ja riehuu ni lähetää jonnei kyläilee tms koska se on niin vieraskoree ni se on semmoi enkeli että :D Tai jos joku tulee meille kylään ni tilanne yleensä rauhottuu.

Kyl kvereitaki näkee ainaku kavereil on aikaa ja jos itte ei oo liian väsyny tai pidä siivoo jne. koska meillähän sitä aikaa aina on?:-D Mut silti välil on vaa ihanaa istuu kotoon näis mun kotivaatteis ! 

Kylhän sit välil tulee ''pettymyksii'' vastaa ku on sopinu jonkuukaa jonnei menoo ja laitat ittes valmiiks ja sit ei lähetäkkää ja soitat kaikille mut kukaa ei jaksa lähtä minnee ni tulee itellee välil vähä semmoi no hitto, en muista sit sanaa... if u know what I mean  ja sit ku on laittan ittensä ihmisen näköseks ku ois voinu tehä jotai muutaki, vaikka nukkuu tai siivoo. Mut, eipä nekää maailmaa kaada :)

Muttamutta, eipä täs tän enempää ! Koitan huomenna :D saada aikaseks jonkuunäkösen kuvapostauksen :)